maanantai 29. huhtikuuta 2013

Tattarisotto metsäsienistä ja tomaateista

Olen siitä erikoinen tyyppi etten välitä erikoisemmin riisistä. Kyllä sitä syö ennen kuin selkäänsä ottaa, mutta en melkein ikinä laita sitä lisukkeeksi. Jotenkin liian makeaa ja mautonta mulle. Sen sijaan tattarista tykkään kuin hullu puurosta, mikä on kai vähän sama asia. No, nyt on bloggauksen ekassa kappaleessa jo niin monta suomalaiskansallista sanontaa, että siirrytään asiaan.


Teen risotot yleensä joko ohraan tai tattariin. Näin oli jo ennen nykyistä gluteenitonbuumia, mikä on onneksi lisännyt esim. tattarivalikoimaa kaupoissa. Tähän reseptiin käytin nimittäin vikat Venäjältä reilu vuosi sitten kyöräämäni tattarit ja ilmeisesti jatkossa voin ostaa tattaria Suomestakin ilman sen suurempaa metsästystä. Kiitos gluteeniton porukka, jatkakaa samaan malliin nii ei lopu nää raaka-aineet meikältä. Viimeiset vuoden 2012 suppilovahverot päätyivät myös pataan, joten kaapissa on taas tilaa uusille raaka-aineille.

Mulla oli nyt viiniaineksena lähikaupan 4,7% valkkari, laitoin sitä 3 dl. Toki vahvempaakin viiniä voi käyttää risotoissa saman verran ja enemmänkin, mutta aivan hyvin voit käyttää vain pullon jämät ja lisätä muun nesteen määrää. Riippuu myös tattarilaadusta, minkä verran nestettä sen keittämiseen tarvitaan, joten sovella itse.

Tattarisotto metsäsienistä ja tomaateista

ruokaöljyä / voita
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
2,25 dl tattariryynejä
2–3 dl kuivattuja suppilovahveroita 
3 dl valkoviiniä
4 dl vettä (voit käyttää kuivattujen sienten liotusvettä tai ihan tavallista vettä, mieluiten kiehuvana jos ruokasnobbailee)
1 kasvisliemikuutio
3–4 aurinkokuvattua tomaattia saksittuna kappaleiksi
10 kirsikkatomaattia
n. 2 dl parmesaania raastettuna

mustapippuria, tarvittaessa suolaa
tuoretta basilikaa tai muuta yrttiä
voit myös paahtaa pinjan- tai auringonkukansiemeniä pinnalle

Pilko sipuli ja valkosipuli, kuulota niitä risottokattilassa. Tällä kertaa mulla oli voin ja öljyn sekoitus paistohommissa. Lisää tattariryynit ja paista kunnes sipulit ovat kullankeltaisia, lisää sitten viini vaikka parissa, kolmessa osassa. Sienet voit laittaa oikeastaan milloin vain, vaikka jo sipulien sekaan jos tahdot. Kun viini on haihtunut, lisää pikkuhiljaa vettä ja siihen kasvisliemikuutio. Vettä ei kannata laittaa kaikea kerralla, vaan lisätä sitä matkan varrella, jolloin pystyt tarkkailemaan nesteen todellista tarvetta.

Kun risotto alkaa olla kypsää, saksi aurinkokuivatut tomaatit sekaan. Samaten parmesaani. Kirsikkatomaatit voit laittaa jo suht hyvissä ajoin, jolloin ne pehmenevät ja muussaantuvat osaksi risottoa tai sitten voit laittaa ne aivan viimeiseksi, jolloin ne säilyttävät koostumuksensa. Mausta mustapippurilla, maista tarvitaanko suolaa vai riittääkö parmesaanin suolaisuus.

Itse tein tällä kertaa perinteisten risottosiemenien puuttuessa kokeilun paahdetuilla kurpitsansiemenillä, mutta ne eivät kyllä sopineet alkuunkaan. Muistuttivat jotain pahvinkappaleita lähinnä tässä ruoassa. :D Pinjansiemenet olisivat kyllä olleet parhaita.

Ja muista vielä laittaa ruokapöytään tarjolle ekstraparmesania ja tuoreita yrttejä, niin kaikki on hyvin. Meillä oli myös samppanjaa, joten kaikki oli erittäin hyvin. Makoisia tattarisottoja!



sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Saksanpähkinäbrowniet

Sain tämän ehanan reseptin ehanalta ystävältäni Annukalta ja voin lämpimästi suositella tätä herkkuna, joka on varma kruunaus mihin tahansa tilanteeseen. Kiitokset siis Käpylän keittiöön!




Saksanpähkinäbrowniet

175 g voita
175 g tummaa suklaata
3 munaa
1,25 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 rkl vaahterasiirappia
1,5 dl vehnäjauhoja
suolaa
100 g rouhittuja saksanpähkinöitä

Sulata suklaa ja voi miedolla lämmöllä. Vaahdota munat ja sokeri suuressa astiassa, itse vatkasin hyvin kuohkeaksi, mutta tässä voisi toimia muunkinlaiset, vähän rouheammat, koostumukset. Yhdistä jauhot ja suola, jota voi laittaa ripauksen tai vaikka muutaman kierroksen suolamyllystä.

Sekoita suklaa-voi ja kuivat aineet muna-sokerivaahtoon. Sekoita joukkoon myös vaahterasiirappi, vaniljasokeri ja lopuksi vielä pähkinät.

Tietysti jätskiä kylkeen! Basilika tahi minttu vielä päälle niin aijjai!

Tämä määrä taikina menee astiaan, jossa paistan normaalisti laatikkoruoat. Jos haluat tehdä uunipellillisen, tee puolitoista- tai kaksinkertainen määrä taikinaa. Paista n. 15 minuuttia 175 C° ja tarjoa vaniljajäätelön kera.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Punajuurikakku

Pidin viime viikonloppuna pienet synttärikekkerssönit ja lupasin postata kakkureseptin tänne. Resepti on Kausiruokaa-kirjasta ja olen käyttänyt tätä ehdottomasti eniten kirjan resepteistä. Kakku on tosi helppo, tosi muheva ja vieläpä vegaaninen ilman mitään ainesosien korvaamisia.

Huom! Laitoin tähän kakkuun vain desin sokeria ja tykkäsin enemmän kuin normimäärästä. Jos et ole suurin makeiden herkkujen ystävä, suosittelen vähentämään tuota kahden desin satsia.

noin kymmenelle

4 pientä punajuurta (mulla oli vain kolme, joten laitoin pari pientä porkkanaa tilalle)
1 banaani
2 dl sokeria
1 ½ dl rypsiöljyä
5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1 tl sormisuolaa

Pese punajuuret ja keitä ne kypsiksi kattilassa vähässä vedessä. Voit kypsentää punajuuret myös mikrossa kuvun alla. Siinä tapauksessa pistele niihin reikiä haarukalla ennen mikroon laittamista. Anna jäähtyä.

Kuori kypsät punajuuret ja soseuta ne sauvasekoittimella tai blenderillä. Soseuta joukkoon myös banaani. Lisää seokseen sokeri ja öljy. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää jauhot huolellisesti sekoittaen punajuuriseokseen. Ripottele sormisuolakiteet sekaan hienontamatta ja sekoita hyvin. On tarkoitus, että suolakiteet jäävät sattumiksi makeaan kakkuun.

Sivele irtopohjavuoan reunat öljyllä. Leikkaa leivinpaperista kakkuvuoan muotoinen pala ja aseta se (läpimitaltaan 18–23 cm:n kokoiseen) vuokaan. Kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteessa noin 25 minuuttia. Kokeile paiston aikana tikulla kakun kypsyyttä reunoilta ja keskeltä. Anna kakun jäädä sisältä vähän raa´aksi mutakakun tapaan.

Tämä kakku herättää kyllä aina keskustelua pöydässä, kukaan ei kyllä ole sanonut ettei tykkää. Ei ainakaan päin naamaa ;) Oli hauska kuulla, kun joku kutsui kakkua juhlissa punajuurileiväksi. Tätä voisi kyllä tarjoilla makeana leipänäkin. Brie sopi minusta hyvin kakun kanssa, kun joskus maistelin.

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Helppo härkäpapukeitto

Härkäpapua sarvista on mainio kirja, josta Jaanakin on kirjoittanut Leuhkiksessa aiemmin. Reseptit ovat suomalaisista raaka-aineista ja ottavat huomioon näiden käyttökaudet.

Kirjan nimeenkin päässyt härkäpapu on oikea ihmekasvi, joka kestää Suomen kylmät ilmat, sitoo itseensä typpeä ja on hyvä proteiininlähde. Ennen vihreän herneen tuloa Suomeen on rokat keitelty härkäpavuista, joten tutustu ruokajuuriisi ja testaa härkäpapu! Maultaan se on suhteellisen mieto.

Itse muokkasin kirjan reseptin Härkäpapu-minttukeitosta lisämällä kaurakerman ja papujen määrää. Olin myös tuonut Kenian matkalta Sweet curry -maustesekoitusta, jota käytin tavallisen curryn sijaan. Lisäksi jääkaapissa sattui olemaan tuoretta inkivääriä, joten käytin tietysti sitä, enkä jauhettua. Ja vegaanista on tämä zoppa.

I might not be the prettiest food around but I sure have a fine character! My mummy said so!
(BTW, she's kind of lazy to take pics, sorry.
)
ruokaöljyä
3 valkosipulin kynttä
1 pieni sipuli
1 tl currya
1 tl inkivääriä tai maun mukaan tuoretta inkivääriä, (itse käytin noin peukalon kokoisen palan)
4 dl keitettyjä (tai tuoreita) härkäpapuja
4 (jauhoista) perunaa
6 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
2 dl kaurakermaa
1–2 tl minttua (tai 3 rkl tuoretta)

Hienonna valkosipulin kynnet, sipuli ja tuore inkivääri ja paista niitä öljyssä curryn kanssa, kunnes ne saavat väriä pintaan. Kuori ja kuutioi perunat, lisää ne ja härkäpavut sekä vesi ja kasvisliemikuutio kattilaan. Keitä kannen alla 15 minuuttia. Lisää tämän jälkeen vielä kaurakerma ja minttu keittoon, keitä ilman kantta 5 minuuttia ja anna maustua hetki ennen syömistä.

Tykkäsin kovasti mintun ja kaurakerman raikkaudesta keitossa, mutta lisäsin snadisti suolaa annokseeni. Keitto oli miellyttävän makuinen arkiruoka. Härkäpapuja olin liottanut melkein vuorokauden, joten ne keittyivät nopeasti ennen keiton tekoa. Yllätyin oikein kun ne olivat täysin kypsiä jo puolen tunnin keittämisen jälkeen ja pääsin tekemään sopan.

Jos siis liotat ja keität pavut valmiiksi, tämä ruoka valmistuu alle puolen tunnin. Bujaka!

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Lämmin porkkana-avokadolisäke

Ajattelin tehdä Pumpkin Jamin hyvänkuuloista talvisalaattia eräänä lauantaina pääruuan kylkiäiseksi, kun aikaa ja viitseliäisyyttä oli. Tuloksena olikin lämmin porkkana-avokadolisuke, koska unohdin ostaa salaattia ja se aikakin kutistui nopeaksi sekoiluksi. Lisäkkeestä tuli silti tosi hyvää, kiitos ihananmakuisen liemen!

500 g porkkanoita
2 tl kokonaisia kuminansiemeniä
1–2 kuivattua chiliä
merisuolaa
mustapippuria
2 valkosipulinkynttä, kuorittuina
4 oksaa tuoretta timjamia, lehdet riivittyinä (tai kuivattua vastaavasti)
oliiviöljyä
punaviinietikkaa
1 appelsiini halkaistuna
1 sitruuna halkaistuna
3 kypsää avokadoa

Laita uuni lämpeämään 180 asteeseen. Pese porkkanat huolellisesti ja halkaise pituussuunnassa, jos ne ovat isohkoja. Keitä porkkanoita suolavedessä noin 10 minuuttia, kunnes ovat melkein kypsiä.

Porkkanoiden kiehuessa sekoita mausteseos: murskaa huhmaressa chilit, kumina, pippuri ja suola. Lisää valkosipuli ja timjami ja jatka nuijimista kunnes muodostuu tahna. Lorauta sekaan oliiviöljyä niin, että se peittää tahnan runsaasti, ja lorauta sekaan vielä vähän viinietikkaa.



Kun porkkanat ovat juuri ja juuri kypsiä, siirrä ne vuokaan/pellille ja kaada päälle mausteseos. Laita appelsiinin ja sitruunan puolikkaat vuokaan porkkanoiden viereen, leikkauspinta alaspäin. Paahda uunissa noin 30 minuuttia.

Kun paahtuminen on meneillään uunissa, puolita avokadot, poista kivet ja irrottele hedelmäliha varovasti. Leikkaa viipaleiksi ja laita isohkoon kulhoon. Porkkanoiden saatua tarpeekseen paahteesta lisää ne avokadojen sekaan. Purista appelsiinin ja sitruunan mehut (varovasti, mieluiten pihtien avulla!) kulhoon, lisää saman verran oliiviöljyä ja pieni liraus punaviinietikkaa. Mausta suolalla ja pippurilla. Liruttele kastike porkkana-avokadokulhoon. Sekoittele varovasti jotta kastiketta tarttuu kaikkiin herkkuihin.

En ehtinyt paahtaa porkkanoita tarpeeksi kauan uunissa mutta hittojakos, hyvää tuli silti!

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Lammaspyörykät

Nämä lammaspyörykät ovat bravuurini, jos kylään tulee lihansyöjävieraita. Olen tehnyt pullia vuosien aikana useita kertoja ja väitän maistaneeni hyvin samanlaisia pyöryköitä Istanbulissa. En valmista pyöryköitä koskaan kiireessä koska haluan, että ne onnistuvat täydellisesti. Alkuperäinen resepti on Meze – lähi-idän pikkuruokia -keittokirjasta. Olen vaihtanut reseptistä vain riisin bulguriin ja vihreiden oliivien tilalle laitan sen värisiä, kuin kaapista sattuu löytymään.

n. 15 kpl

500 g lampaan jauhelihaa (Suosin ehdottomasti kotimaista. Miksi ostaa jotain Uudesta-Seelannista rahdattua kun lähempääkin löytyy, ja vielä maistuvampaa)
2 rkl oliiviöljyä
puolikas sipuli hienonnettuna
1 rkl kanelia
hyppysellinen chiliä
1 rkl paprikajauhetta
1 muna
1 dl oliiveja silputtuna
1 dl keitettyä riisiä tai bulguria
1 1/2 tl suolaa ja 1 tl mustapippuria myllystä
n. 175 g fetaa pilkottuna 15 kuutioksi
1–2 dl lämmintä lihalientä

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kuumenna öljy pannussa, kuullota sipuli ja mausteet. Yhdistä kulhossa jauheliha, muna, oliivit ja riisi. Sekoita joukkoon jäähtynyt sipulisilppu, suola ja mustapippuri.

Jaa taikina 15 osaan ja pistä jokaisen sisään fetapala. Muovaa pingispallon kokoisiksi pyöryköiksi. Lado pyörykät uunivuokaan ja valele lämpimällä lihaliemellä. Kypsennä uunissa 15–20 minuuttia. Lusikoi kulhoon, tarjoa lihaliemineen.

Alkuperäisessä reseptissä sanotaan, että pyöryköitä pitäisi ruskistaa pannulla ennen kuin ne laitetaan uuniin, mutta itse en ole katsonut tätä koskaan tarpeelliseksi, hyvin ne pullerot ruskistuvat uunissakin. Pullien maku on hurmannut myös lampaanlihaan epäluuloisesti suhtautuneet syöjät. Tällä kertaa me söimme pullerot sitruuna-valkosipuliperunoiden kanssa. Tabbouleh-salaatti on paras lisuke, kesällä sitten sitä.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Juurekset kookosmaidossa halloumin kera

Tämä ruoka on sellainen, että kun sitä kerran laittaa, saattaa siihen tulla himo ja sitten onkin parina, kolmena perättäisenä viikkona laitettava tätä makuhermojen kuiskaillessa suolaisen ja makean yhdistelmän perään.


En muista enää, mistä alunperin löysin tämän reseptin, mutta muistaakseni kyseessä oli liharuoka, johon tuli salamia tai muuta suolaista. Tuunasin ohjeen lihattomaksi ottamalla suolaisen halloumin käyttöön, mutta voisin kuvitella, että kiinteä tofu (esim. kylmäsavu tms.) tekisi reseptistä mainion vegaaniversion.

Teemme tätä aika ajoin talvella, niistä juureksista mitä milloinkin sattuu olemaan jääkaapissa. Lanttu toimii tässä hyvin, samoin bataatti ja palsternakka. Tuore inkivääri on aika must tähän, mutta ilmankin saa hyvää.

Tällä erää pataan päätyivät:
1 iso bataatti
2 palsternakkaa
4 pientä porkkanaa
2 sipulia
4 valkosipulin kynttä (kokonaisena)
pala tuoretta inkivääriä
2 purkkia kookosmaitoa

1 grillijuusto a.k.a pirkkahalloumi

Mausteeksi riittää suola ja pippurikin, mutta itämaisesta makumaailmasta kannattaa hakea inspistä. Tulisuus futaa makeiden juuresten ja kookosmaidon kanssa hienosti. Esim. chili ja curry eivät ole väärin ja pyhä yhtenäisyys inkivääri & valkosipuli tuo tähän särmää. Tänään meillä käytettiin piri piriä, kurkumaa, suolaa ja mustapippuria.

Kuutioi juurekset järkevän kokoisiksi paloiksi. Mitä kovempi juures, sitä kauemmin sen keittäminen kestää, joten esim. lanttu kannattaa laittaa hieman pienemmäksi palaksi. Ihan pikkupiperrykseen ei kannata lähteä, jotta mukava purutuntuma säilyy, eivätkä juurekset mene mössöksi. Sipulit voi laittaa krouvimmaksi palaksi ja valkosipulin kynnet voi laittaa pataan kokonaisina, ne kyllä pehmenevät pataruoassa mukavasti.

Laita pata liedelle, heitä pohjalle ruokaöljyä ja paista keskilämmöllä ensin juureksia, sitten sipuleja ja inkivääriä kunnes ne hieman pehmenevät ja saavat väriä. Mausteet voi lisätä jo pelkkään öljyyn tai sitten matkan varrella.

Lisää kookosmaito ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua kevyesti 30–40 minuuttia kannen alla. Paista lopuksi halloumi ja lisää paistetut palat valmiiseen juurespataan. Ja sitten eiku syömään! Lisäkkeeksi käyvät esimerkiksi kvinoa, riisi, couscous tai leipä. Ah, jos en olisi näin täynnä, santsaisin.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Eräs lauantainen ruokamatka omassa keittiössä

Tässä eräänä ihanan tylsänä lauantaina päätin matkata ruokaohjeineni taas kerran Välimerelle. Hassua, että olen käynyt Välimeren rannalla vain kerran, alaikäisenä ollessani bailumatkalla pienellä saarella Kreikassa. Söin silloin vain tonnikalapitsaa ja banana split -jätskiannoksia, onneksi löysin edes tsatsikin elämääni. Kun kiinnostuin ruuasta ja ruuanlaitosta vanhemmalla iällä, Välimeri on ollut ja on edelleen suurin ispiraation lähteeni.

Tällä kertaa aloitin munakoisotahnasta, jonka ohjemukaelma on yhdestä lempikeittokirjastani, Meze – lähi-idän pikkuruokia. Toinen dippi oli seesamidippi, johon törmäsin Ruokahommia-blogissa. Olen tehnyt dippiä jo kolme-neljä kertaa, valkosipulilla ja ilman. Tosi yksinkertaista ja ihan huippuhyvää, myös sipsien kanssa! Leiväksi halusin jotain littanaa, kuten naan-leipää, rieskaa, mitä näitä nyt on. Kausiruokaa-kirjasta nappasin pohjoisafrikkalaisen Matlouh-leipien reseptin. Seuraavaksi päätin, että nyt voisi olla aika kokeilla myös falafelien tekoa. Tämäkin resepti on Meze-keittokirjasta. Ihmettelin, että onko ohjeessa painovirhe, kun kikherneiden keittämistä ei mainita ollenkaan, mutta kyse olikin vain omasta tietämättömyydestäni, kikherneitä ei nimittäin keitetä oikeissa falafeleissä. Omistani tuli siis ihan kikhernepyöryköitä vaan, koska olin jo ehtinyt pyytää kaupassakävijältä keitettyjä herneitä. Pelkkä leipä, dipit ja pyörykät tuntuivat vähän yksipuoliselta aterialta, joten koukkasin sen verran resepteissä Jenkkilään, että tein niiden seuraksi vielä coleslaw-mukaelman ja ongin purkista muutaman oliivin, joiden pinnalle pirskotin sitruunaa.

Matlouh, coleslaw, kikhernepyörykät, seesamidippi ja baba ghanoush-tahna.



Baba ghanoush -munakoisotahna, 4–5 annosta

1 iso munakoiso
1 valkosipulinkynsi murskattuna (itse laitoin ISON kynnen ja pienen munakoison, tuli todella tymäkän valkosipulista tahnaa)
3/4 rkl tahinia
1 rkl oliiviöljyä
suolaa maun mukaan ja mustapippuria myllystä

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Halkaise munakoiso pitkittäin ja laita puolikkaat uunivuokaan leikkauspinta ylöspäin. Kypsennä reilut 20 minuuttia. Anna jäähtyä. Kuori, pilko ja soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Lisää valkosipuli ja tahini. Sekoittimen käydessä valuta joukkoon öljy ohuena nauhana. Mausta suolalla ja pippurilla.


Kikhernepyörykät, n. 22 pyörykkää

2 tölkkiä keitettyjä kikherneitä
1 dl bulguria (keittämätöntä)
2 valkosipulinkynttä
puolikas sipuli hienonnettuna
1/2 tl jeeraa eli juustokuminaa
1/2 tl korianterijauhetta
1 rkl tahinia
1 tl leivinjauhetta
2 munaa
1 dl persiljaa silputtuna
suolaa ja mustapippuria
oliiviöljyä paistamiseen

Keitä 1 desi bulguria 2 desissä vettä. Huuhtele kikherneet ja muhenna ne sekoittimessa. Kumoa kikhernesose kulhoon ja sekoita siihen bulguri, valkosipulimurska ja sipulisilppu sekä juustokumina, korianteri ja tahini. Lisää erikseen leivinjauhe hyvin hämmentäen. Sekoita lopuksi joukkoon munat ja persilja. Mausta taikina suolalla ja mustapippurilla. Jätä se puoleksi tunniksi huoneenlämpöön lepäämään.

Pyörittele taikinasta pinginpallon kokoisia palleroita ja litistä ne pihveiksi. Paista runsaassa öljyssä 3–4 minuuttia molemmin puolin (öljyn on oltava riittävän kuumaa, testaan itse tiputtamalla pienen kökön taikinamassaa öljyyn. Kun öljy alkaa kuplia kökön ympärillä, on kuumuus riittävä. Liian kuuma öljy voi leimahtaa, joten tarkkana pitää olla). Lado paistetut pyörykät talouspaperille valumaan.

Coleslaw-tyyppinen lisäkesalaatti, 2 annosta

pieni pala valkokaalia
1 porkkana
1/2 dl paksua luonnonjugurttia
1 rlk tahinia
1 rkl vaaleaa balsamicoa
suolaa ja mustapippuria maun mukaan

 Kuori porkkana, raasta se ja kaali. Sekoita kastikkeen ainekset ja kippaa seos raasteiden päälle. Anna mehustua jääkaapissa hetki.


Matlouh-pannuleivät, kuusi leipää

4–5 dl vehnäjauhoja
2 dl grahamjauhoja
25 g hiivaa
2 1/2 dl vettä
1 rkl kuivattuja yrttejä, esim. rosmariinia ja timjamia
2 tl suolaa
n. 1 dl oliiviöljyä

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola ja yrtit. Lisää jauhot vähitellen hyvin sekoittaen. Vaivaa kiinteäksi taikinaksi ja jaa taikina kuudeksi palloksi. Öljyä pallot ja anna niiden kohota puoli tuntia.

Kauli kustakin pallosta suorakaiteen muotoinen levy, kooltaan noin 25 cm x 40 cm. Levitä hieman öljyä levyn päälle. Nosta ensin toinen pitkä sivu suorakaiteen keskelle ja sitten toinen sivu käännetyn taikinareunan päälle niin, että taikinasta muodostuu kapeampi suorakaiden. Venytä suorakaidetta öljytyin sormin ja kääri taikina rullaksi aloittaen toisesta lyhyestä päästä. Paina päälimmäiseksi jääneen taikinareunan päät rullan sisälle (en tajunnut tätä lausetta itse, käänsin vain sauman rullan alle. Jälkeenpäin huomasin, että Youtubessa olisi tietty ollut opetusvideoita tähänkin hommaan). Öljyä rullat ja anna niiden kohota noin puoli tuntia.

Taputtele rullista noin puolen sentin paksuisia, paistinpannun kokoisia leipiä. Leivän pinnassa näkyy rullan reuna spiraalina (tämäkin homma meni perstuntumalta, lyttäsin pystyyn nostetun rullan ja kyllä siihen leipäseen jotain kuviota tuli). Paista kutakin leipää pari minuuttia puoleltaan oliiviöljyssä kuumassa pannussa.

Seesamidippi

reilu ruokalusikallinen seesaminsiemeniä
(2 pientä valkosipulinkynttä)
suolaa
mustapippuria
(liraus sitruunamehua)
2 dl paksua kreikkalaista jogurttia

Murskaa valkosipulinkynnet ja laita ne seesaminsiementen kanssa kuivalle kuumalle pannulle paahtumaan. Kun siemenet ja sipulisilppu ovat saaneet väriä pintaan, kippaa jogurtin sekaan, mausta ja sekoita. Anna maustua jääkaapissa ennen tarjoilua.

Uuh ja aah mikä ateria! Pyörykät olivat vähän väärän värisiä, mutta tosi täyttäviä ja pysyivät hyvin kasassa, kun taikinaan ei tullut mitään nesteitä. Ensi kerralla kokeilen kyllä keittämättömiä herneitä, niitä olisi tullut 250 grammaa. Mausteita olisi voinut laittaa vähän enemmänkin. Munakoisotahnasta tuli parempaa kuin viime kerralla, valkosipulia tuli tosin laitettua aivan liian paljon. Yrttiset leipäsen olivat todella jees, kuten tuore vaalea leipä aina. Tykkäsin myös salaatista, kun siihen ei tullut mitään majoneesijuttuja, mutta balsamico ja tahini maustoivat jugurtin niin ettei lopputulos ollut valju.