torstai 24. lokakuuta 2013

Punajuurisämpylät

Päätin leipoa punajuurisämpylöitä kurpitsakeiton kaveriksi (postaan keittoreseptin myöhemmin). Ihan mukavasti jaksoi arki-iltana alkaa vaivata taikinaa, kun ei ollut muitakaan velvollisuuksia. Olen postannut tämän reseptin Herkkuruoka-blogiini viitisen vuotta sitten.

18 pientä tai 9 isoa sämpylää

150 g punajuurta
2 1/2 dl vettä
1/2 tl suolaa
n. 6 ½ dl jauhoja (sämpylä/vehnä/speltti/graham/hiivaleipäjauhoja)
½ pss kuivahiivaa
½ dl sulatettua voita (vegaaniseen vesioon Sinistä Keijua)

Kuori ja raasta punajuuret. Lisää kulhoon noin kädenlämpöinen vesi (42 astetta), suola ja puolet jauhoista, joihin on sekoitettu kuivahiiva. Sekoita tasaiseksi. Lisää loput jauhot ja sulatettu voi. Alusta taikinaa, kunnes se irtoaa käsistä ja kulhon reunoista. Kohota taikinaa leivinliinan alla, kunnes se on kaksinkertainen.

Leivo haluamasi muotoisia sämpylöitä. Kohota vielä pellillä noin 15 minuuttia. Paista punajuurisämpylät 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia.

Taikina on iso mansikkapurkka


Laitoin yliannostuksen punajuurta ja sehän olikin hyvä ratkaisu, koska sämpylöistä tuli kosteampia. Punajuurihan ei näissä paljon maistu, mutta väri on paras ja tietty tuoreet sämpylät ovat aina hyviä!


keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Lehtikaali-papu-kurpitsakeitto

Mäkin olen löytänyt lehtikaalin. Ensin hauduttelin sitä valkosipulin ja veden kanssa pannulla ja söin parmesanin kanssa, tällä kertaa tein keiton. Olen himoinnut jo pitkään sellaista portugalilaistyylistä chorizo-lehtikaali-papukeittoa, mutta suuri kurpitsa vei voiton makkarapötköstä kaupassa.

neljälle

1 sipuli
2 rkl öljyä
400 g kurpitsaa paloiteltuna
1 tlk (400 g) isoja valkoisia papuja
nippu lehtikaalia (n. 150–200 g)
n. 2 dl tomaattimurskaa
n. 7 dl vettä
parin teelusikallisen puristus sitruunasta

Silppua sipuli. Poista lehtikaaleista paksut lehtiruodit ja silppua lehdet. Kuori kurpitsa ja paloittele kuutioiksi. Huuhtele pavut.

Kuulota sipulisilppua öljyssä kattilassa. Lisää lehtikaali ja kuullota, jotta kaalisilppu kutistuu. Lisää kurpitsanpalat ja anna niidenkin kuumeta kattilassa, viitisen minuuttia. Lisää sitten sekaan tomaattimurska, vesi ja pavut. Nosta lämpöä ja anna kattilan porista nätisti puolisen tuntia.

Mausta keitto suolalla, mustapippurilla ja sitruunamehulla.

Musta on tullut aikuinen, kun tykkään nykyään tällaista kirkkaista ja selkeistä keitosta. No tämä oli vähän tomaatin sumentamaa, mutta ei mitään paksua seosta. Seuraavana päivänä keitto oli vielä parempaa, kuten keitot monesti on.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Vähähiilaristen viikkojen kokeilu

Kerroin postauksessani kukkakaalipizzasta, että olin noudattamassa vähähiilihydraattista ajanjaksoa. Ajattelin nyt jakaa hieman fiiliksiäni ja tuntemuksiani aiheesta, vaikka vhh-ruokavalio taitaa jo olla vähän passé. (Eiks "kaikki" oo nykyään vaan gluteenittomalla tai paleolla ja vhh on vähän 2009?)

Meillä oli meneillään työporukan kokeilu, jossa myös treenailtiin yhdessä ja saimme yhteisen ruokavalion. Kyseessä oli runsasproteiininen ja vähähiilarinen kuuden–seitsemän viikon ajanjakso, jossa syötiin 5–6 kertaa päivässä. Hiilihydraatteja syötiin siis vähän, mutta eism. välipaloiksi sai ottaa näkkäriä / hapankorppua ja treenin jälkeen banaania. Päivällisellä syötiin myös tarvittaessa hiilarin lähdettä, muuten mentiin kasviksilla ja lihalla / kalalla. Itse otin ruokavaliooni mukaan vaalean lihan, tosin aika harvakseltaan. Pakko myös todeta että ihan aika hirveetähän tuo broileri on. En ymmärrä, miksi se on porukan suosikkimurkina, usein hajutonta ja mautonta mössöä vaan.

Oon aina ollut säännöllinen syöjä, eli vedellyt aamupalaa ja arkena pari lämmintä ateriaa päivässä. Urheiluharrastusten ansiosta välipalan ja rahkan syöntikin oli tuttua juttua jo ennestään. Silti eka viikko meni ihan hemmetinmoisessa kylläisyyden tunteessa kun veteli proteiinipitoista ruokaa kuusi kertaa päivässä. Ei paljon tehnyt mieli mitään (lue herkkuja) ruokavalion ulkopuolelta, kun oli ähkyssä. No, ähky helpotti muutaman päivän jälkeen, mutta en tosiaan kaivannut herkkua tai kipuillut ruokavalion noudattamisen kanssa. Toisaalta kun tiesi sen loppuvankin suht nopeasti, ei ollut sellaista "en saa enää ikinä syödä Fazerinaa" tuskailua.

Herkuttelin kyllä seitsemän viikon aikana pari kertaa raakasuklaalla, sillä rasvaa tähän meidän versioon kuului. Maitotuotteetkin kehotettiin hankkimaan täysrasvaisina. Tein myös terveellisten leipomusten kokeiluja, mikä ainakin itsellä riitti mainiosti ruokavalion piristykseksi. Niin ja 92-vuotissynttäreillä söin pienen palan juustokakkua hyvällä omatunnolla. ;) Alkoholia join kuurin aikana kaksi kertaa, lasillisen kummallakin kerralla, tosin en yleensä hirveästi juo muutenkaan.

Ehkä suurin asia, joka itsellä muuttui ihan pysyvästi, on aamiainen. Olen aiemmin ollut puuronaisia, mutta tämä kokeilu sai mut käännytetyksi proteiinipitoisen aamupalan pariin. Pari kananmunaa sisältävä munakas / munakokkeli tai avokadopohjainen marjasmoothie proteiinijauhelisällä on mun suosikkeja. Pitävät nälkää niin paljon paremmin ja pidempään kuin puuro raejuustolla, että oon nyt aamiaiskäännynnäinen. Lisäksi oon aiemmin aina kokenut ärsyttäväksi, jos nälkä on tullut jo ennen lounasaikaa ja ajatellut että mun "pitää kestää" lounaaseen saakka. Nyt menen kiltisti välipalalle, jos nälkä yllättää, enkä yritä kouluttaa mahan kurinaa vaimenemaan.

Ja nythän tietysti porukka odottelee, että mitäs hyötyjä tästä kokeilusta sitten oli. Suurin pudottaja ja "ruokavalio muutti elämäni" aikakaudella janotaan sankaritarinoita! Seitsemän viikon ruokavaliolla inbody-mittauksen mukaan rasvaa lähti 1,5 kg ja lihasta tuli 200 g. Painon muutos taisi olla miinus 900 g tai jotain, koska kehon nesteet olivat lisääntyneet. Treenimäärät mulla ei kyllä tuolla ajanjaksolla lisääntyneet, itse asiassa sairastin pari viikkoa, joten lihas on sitten varmaan kasvanut levossa.

Sinänsä en huomannut omassa olotilassa suuria muutoksia. En ollut tavallista energisempi tai muuta. Mä olen kyllä perusterve tyyppi, eikä mulla ole ollut mitään vatsavaivoja viljoista tms. Atooppinen iho mulla on ja siinä huomasin eron jo kauan ennen tätä kokeilua, kun aikanaan rupesin syömään enemmän rasvoja. Nyt en havainnut eroa suuntaan tai toiseen.

Kokeilun loputtua tuli maistettua lounalla leipää sellaisessa paikassa, jossa muistelin sen olevan ok ja pettymyshän se oli. Varmaan sama harha ollut leivän suhteen kuin kuivan broilerin tyytyväisellä mussuttajalla on oman safkansa suhteen.  Ruokamessuilta kyllä ostin juuri Ullan pakarin leipiä ja heidän sämpylänsä oli tosi hyvää suussani edelleen, ihan niin kuin joku oikea kananpoika varmasti olisi myös maittavaa. Leipää en kokeilun aikana kaivannutkaan ja testailin myös kookos/mantelijauhosämpylöitä ja vastaavia leipomuksia, jotka kävivät korvikkeena ihan hyvin.

En osaa sanoa, millaista ruokavaliota jatkossa noudatan. Nyt olen edelleen aika kiinni tuossa kuurin mallissa syödä, vaikkei mikään huono fiilis ole syödä mitään hiilaripitoistakaan. Saa nähdä! Varmaan jatkossa saatte sekä vhh- että tavisreseptejä.

Onko kellään lukijalla omakohtaisia kokemuksia vhh-ruokavaliosta? Suuntaan tai toiseen? Olisi mielenkiintoista kuulla!

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Raakakakku suklaakuorrutuksella

En ole aiemmin kokeillut raakaleivontaa, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Ja kivan iisiä puuhaahan se oli, testaan varmaan toistekin.

Kokeilin tätä reseptiä, sillä mulla sattui olemaan kaikkia raaka-aineita kaapissa, lukuunottamatta karppisokeria, joten käytin ruokokidesokeria.  Suht makiaa tuli, varmasti hunajalla tai siirapillakin saisi makeutuksen kohdilleen.

Alkuperäisen ohjeen mukaan tämä kakku on 18,5 cm:n kakkupohjaan ja neljälle, mutta itse sanoisin, että helposti menee useammallekin. Matsku on niin tymäkkää ja suklaista, että aikamoinen saa olla syödäkseen tästä neljäsosan kerralla. Itse tein tämän 22,5 cm:n kakkupohjaan ja kakku jäi ohueksi, joten pienempi astia on varmasti hyvä juttu. Lisäsin myös taatelin määrää alkuperäiseen reseptiin nähden.

Suklaakuorrute, mämmin jälkeen epäilyttävimmän näköinen aines myös raakakaakaosta tehtynä.

Raakakakku suklaakuorrutuksella
pohja:
100 g manteleita
100 g kivettömiä (kuivattuja) taateleita
1 1/2 tl kookosöljyä
1/2 tl Himalajan suolaa tai merisuolaa

kuorrute:
2 pientä tai 1 1/2 suurta, kypsää avokadoa
70 g raakakaakaota
50 g kookosöljyä
100 g karppisokeria / sokeria (tai korvaa haluamallasi määrällä sopivaa makeutusta)
1 vaniljatankon siemenet
ripaus Himalajan suolaa

Laita mantelit blenderissä / monitoimikoneella silpuksi, lisää kookosöljy ja taatelit, sekoita koneessa kunnes taikinamaista. Jos tahdot liottaa manteleita alkuperäisen reseptin tapaan, lisää kookosöljy vain jos seos jää liian kuivaksi.

Levitä taikina astiaan ja laita jääkaappiin. Valmista kuorrute vaikka tehosekoittimen avulla, kaakaojauhe kannattaa laittaa pohjalle, jottei se pöllyä ympäriinsä. Sekoita kunnes tasaista. Levitä pohjan päälle ja anna tekeytyä tunnin verran.

Ohut on, mutta pysyy hienosti kasassa!

Ja hei, hyvää tuli! Ei yhtään terveellisen makuista! Kaunis ei ollut, mutta pienemmällä astialla siitäkin probleemasta pääsisi. Suosittelen vahvasti, varsinkin jos tulee montaa eri ruokavammaa syömään. Tämä kelpaa vegaanille, gluteenin tai hiilarin välttelijälle (jos käyttää vain sopivaa makeutusta) sekä raakaruokailijalle ja on silti törkeän hyvää.