tiistai 3. joulukuuta 2013

Viikonloppu Kööpenhaminassa

Vietin lokakuussa mukavan viikonloppuloman Kööpenhaminassa ja onnistuimme matkakaverin kanssa paikkavalinnoissa niin oivasti, että pakko kirjoittaa vinkit tänne Leuhkikseenkin, vaikka aikaa onkin ehtinyt jo vierähtää. Suositellut kuppilat ovat kuitenkin tallella, joten ehkä hektinen nettimaailma antaa anteeksi tämän viivästyneen tahdin.

Legomaailmassakin on ravintoloita!

Aivan ensimmäinen ruokapaikka oli Smag, joka oli terveellistä ja tyylikästä pikaruokaa. Paikka oli fiilikseltään raikas ja yksinkertainen. Istumapaikkoja ei ollut monta, mutta jengi haki annoksia mukaan jatkuvasti. Itse söin salaatin ja olin tosi tyytyväinen: salaatin koon sai valita ja siihen sai tietyn määrän eri aineksia. Päälle vielä pähkinöitä tai manteleita, ah! Raaka-aineet olivat tuoreita ja laadukkaita: ihan todella hyvää siis. Salaatin lisäksi tarjolla oli erilaisia sandwicheja. Olin Smagista niin vaikuttunut, että harkitsen konseptin varastamista Suomeenkin! Kuka haluaa rahoittaa terveellisen pikaruokapaikan Turkuun?

Smagin iso salaatti, huh!

Smagin jälkeen kävimme vielä perjantaicocktaileilla Kassen nimisessä juottolassa, josta saa perjantaisin kaksi drinkkiä yhden hinnalla, vink vink! ;) Lähistöltä Nørrebrosta löytyy muutoinkin kivoja pikkubaareja, joten hyvä alue baarihyppelyyn.

Lauantaina kävimme brunssilla RizRazissa, joka oli erinomainen ja sopi erityisesti kovasti nälkäiselle. Atmosfääri oli hieman kasarihenkinen, mutta paikka oli siisti. Ruoat itsessään olivat erinomaisia ja tuoreita, läheskään kaikkea ei tosin pysty edes maistamaan, sillä tarjonta on runsas. Pieni miinus "danish pastries" osastosta: croissant ja viineri eivät olleet täydellisiä. RizRazeja on kaksi, mutten tiedä eroavatko paikat miten radikaalisti toisistaan, enkä enää muista kummalla kadulla olimme.

Panoramanäkymä Café Sommerskon terassilta. Olikohan toi yks myös legoukko?

Reissun ainut kehnompi kokemus oli Café Sommersko. Siitäkin selvisimme lomafiiliksellä ja naureskellen asialle jo paikan päällä, mutta mikään ei vain sujunut siellä ja paikka oli kuitenkin hintava. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja auttavaista – muttei kovin taitavaa. Kun aikamme ulkosalla (kyllä, ilmat suosivat Köpiksessä vielä lokakuussakin!) pöytiintarjoilua odoteltuamme kävimme tilaamassa sisältä, meni tilaus väärin koneelle. Huomattuani sen kuitista, kävin selvittämässä asian heti ja tilaus korjattiin, mutta... kun piiiitkän odottelun jälkeen saimme tilauksen lopulta pöytään, oli alkuperäinen virhe edelleen tarjottimella, kahvit viileitä ja skumppa lämmintä. No, Köpis sai meidät niin hyvälle tuulelle, ettei sekoilu edes ketuttanut kovinkaan paljoa. Lisäksi alkoi jo olla kiire seuraavaan syömiskohteeseen, Radioon!

Restaurant Radio 

Restaurant Radio olikin sitten Sommerskon vastakohta saliosaamisessa. Kaikki sujui uskomattoman jouhevasti ja seuralaisen mielestä liiankin nopeasti. Hän tilasikin viinipaketin menun kylkeen, minkä juomisessa menee toki aina oma aikansa. Radion viinit olivatkin mainioita; vaikken olekaan viinituntija tai -harrastaja, suositukset eivät olleet aivan itsestäänselviä ja niihin oli selvästi panostettu. Alkumaljat olivat esimerkiksi kuplivaa rieslingiä, mikä oli mielenkiintoinen tuttavuus ainakin itselleni.

Tilasin kolmen ruokalajin menun, sillä nälkä ei ollut RizRaz-brunssin jälkeen vaivannut. Tarjoilija oli huolestunut, kun valitsin pääruoakseni sipuliannoksen. Hän varoitteli, ettei ruokalajista oikein saa pääruokaa, sillä se on niin kevyt. Onneksi kuitenkin pysyin tässä valinnassa, sillä täyteen tulin näinkin (alkuun ennen alkuruokaa tuli tietysti keittiön tervehdys, pienet kurpitsanyytit ja jälkiruoankin jälkeen taisi tulla vielä jotakin pientä makeaa keittiöstä...) ja itse annos oli mainio. Koska matkasta on jo aikaa, mennään nyt jo hatarahkoilla muistikuvillani, mutta muistelen, että annoksen liemi oli metsäsienibuljonkia, loppu oli ainakin sipulia ja kananmunaa. Kuvasta näkyy, että kananmuna on tuolla sipulissa ja tämä kaikki ei ollut suinkaan turhaa kikkailua, vaan makea ja kirpeä sipuli, buljonki ja rasvainen keltuainen muodostivat yhdessä superhyvän kombon.


Salin ammattitaitoa oli myös ymmärtää tarjota neljättä ruokalajia: ruotsalaiset kermajuustot puolukkahillolla olivat juuri sitä, mitä ihminen sipuliruoan päälle kaipaa: näin neutraloidaan makunystyrät jälkiruokaa varten, myydään asiakkaalle yksi lasillinen lisää viiniä ja saadaan suomalaisasiakas vakuuttumaan puolukkahillon soveltuvuudesta juustotarjottimen kylkeen. Juu, aion ehdottomasti tarjota joskus kermajuustoja puolukkahillolla!

Simppeliä ja hyvää.

Jälkiruoka oli porkkanaa ja rouhittua mantelisuklaata – siis hyvin daim-tyylistä sokolaatia. Nuo kuvassa näkyvät vihreät ovat porkkanan vartta, jota voi syödä – täytyypä muistaa hyödyntää itsekin joskus vaikka koristelussa. Porkkana oli varmaankin marinoitua, pahoittelut nyt tästä jälkikäteen kirjoittelusta, muistan vain että annos oli hyvä ja aika makea!

Popsi, popsi porkkanaa!

Sunnuntain brunssipaikka oli Kalaset, josta olimme kuulleet paljon hyvää. Fiilikseltään paikka muistutti turkulaisille tuttua, edesmennyttä, mutta paljolti kaivattua Bossaliinaa. Snif!

Kalasetin yleisilmettä

Kyllä kelpasi!

Kalaset oli selvästi suosittu paikka viikonloppuaamuna, mutta onnistuimme saamaan paikat. Itse otin vegaanivaihtoehdon, seuralainen vegetaristin. Tarjolla oli myös pekonipainotteistakin brunssia. Molemmat näistä vegeistä olivat perusvarmoja annoksia, joten jos hipsterihenkinen boheemius ja nykyaikainen brunssitarjonta kiinnostaa, Kalaset on ihan jees vaihtoehto.

Kaiken kaikkiaan Kööpenhaminan ruokatarjonta oli näin nopeasti opiskeltuna mainio. Omat valintamme perustuivat kavereiden ja Tripadvisorin suosituksiin, lukuunottamatta Smagia sekä Sommerskota. Henkilökunta on joka paikassa todella palveluhaluista ja huomattavan ystävällistä, ihan mahtavaa! Kööpenhaminasta jäi vielä niin paljon näkemättä ja kokematta, että olisi kiva päästä uudestaankin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

No kato reteesti vaan sanot!