torstai 28. marraskuuta 2013

Sieni-kasvispata

Päätin osallistua tokaa kertaa kuukauden ruokahaasteeseen. Lopputulos oli sama kuin ekalla kerrallakin, ilmoittautuminen oli ehtinyt mennä jo ohi kun aktivoiduin. Haasteena oli tällä kertaa pataruoka ja ajattelin oli tehdä kauden kasviksista jotain, kun osallistujalista näytti kovin lihapainotteiselta. Löysin vielä suppilovahveroita metsästä, joten heitin nekin pataan. Tässä resepti, vaikken sillä kisaan ehtinytkään.

4 annosta

n. 5 dl tuoreita suppilovahveroita
1 rkl voita tai öljyä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 pientä naurista
2 porkkanaa
4 perunaa
3 pientä punajuurta
puolikas palsternakka
2 lehtikaalin lehteä
pieni parsakaali
400 g tölkkitomaatteja
loraus punaviinietikkaa tai isompi loraus punkkua
4–6 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
pari oksaa tuoretta rosmariinia
(lempiyrttimausteita)
2 tl suolaa
mustapippuria rouhittuna
(hunajaa)

tarjoiluun ranskankermaa tai smetanaa (vegaaniseen versioon vegaanista majoneesia ja jugurttia sekoitettuna)

Puhdista sienet. Pilko sipuli ohuiksi sirpeiksi ja murskaa valkosipulit. Pilko kasvikset ja leikkaa lehtikaali suikaleiksi (poista paksu lehtiruoti).

Laita pataan voinokare tai öljytilkka ja kuumenna. Lisää sienet ja anna niiden paistua kunnes ylimääräinen neste on haihtunut. Lisää sipulit sienten joukkoon ja kuullota. Kippaa seuraavaksi joukkoon kasvikset, mutta älä vielä lehtikaalia. Kuullota kasviksia hetki ja lisää tölkkitomaatit sekä vesi (laske vettä hanasta tomaattitölkkiin ja kaada pataan). Jos vettä tuntuu olevan vähänlaisesti, lisää sitä. Murenna pataan kasvisliemi, nypi joukkoon tuoretta rosmariinia, lorauta punaviinietikkaa tai punkkua ja lisää muitakin lempiyrttimausteitasi jos siltä tuntuu. Itse laitoin pari teelusikallista uunijuureksille tarkoitettua maustesekoitusta. Lisää tässä vaiheessa nyt se lehtikaali ja suolaa sekä pippuria. Anna padan korista kunnes juurekset ovat kypsyneet, ainakin puolisen tuntia.

Tarjoile padan kanssa ranskankermaa ja lempileipääsi.

Pata on vasta alkamassa porisemaan.
Ajattelin ensin että lisään pataan myös belugalinssejä, mutta ei mahtunut! Padasta tuli tosi hyvää, etenkin liemi oli ihanaa. Sekaan sopisi muutkin kaalit tai juurekset, mitä nyt kaapista sattuu löytymään. Ranskankerma tai smetana kruunaa padan, muista siis hommata jompaa kumpaa kaupasta.

perjantai 22. marraskuuta 2013

Pellillinen pehmeää omenapiirakkaa

Meidän savupiipussa majaili kesällä ainakin 10 000 kutsumatonta mehiläisvierasta, heitä saamme osittain kiittää ennätyksellisestä omenasadosta. Ei ehditty remppakiireltä mehuasemalle, joten suurimman osan viiden puun omenoista lahjoitin ja tyrkytin väkisin perheelle, ystäville ja työkavereille. En tykkää hirveästi omenaleivonaisista, mutta tästä Mustikkasuu-blogin omppupiirakasta tuli tosi hyvää!

(pellillinen)

4 munaa
3 dl sokeria
150 g sulatettua rasvaa
2 dl maitoa tai kermaa
2 tl vaniljasokeria
3 tl leivinjauhetta
5 dl vehnäjauhoja
1 l omenalohkoja
kanelia (itse laitoin lisäksi kardemummaa)
sokeria

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sulatettu, jäähdytetty rasva. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää seos siivilän läpi taikinaan vuorotellen maidon kanssa, sekoita huolellisesti tasaiseksi. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Kuori omenat ja asettele lohkot taikinan päälle. Ripottele pinnalle kanelia ja sokeria (ja kardemummaa). Paista uunin keskitasossa 200 asteen lämmössä 15–20 min.

Piirakka sai kehuja kaikilta, joille sitä tarjosin. Omenapiirakat maistuvat mun mielestä usein liian kuivakoilta ja kaipaavat jonkun kastikkeen kylkeensä, mutta tämä oli tosi mukavan pehmeää ja tarpeeksi kosteaa. Maistui myös pakkasesta otettuna ja uudelleenlämmitettynä.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Ruokaa tähteistä

Kotitaloudet heittävät tosi paljon ruokaa roskiin, yli 20 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Eniten roskiin lentää vihanneksia, kotiruokaa ja maitotuotteita, ja lähes puolet poisheitetyistä ruuista on edelleen syömäkelpoista joutuessaan roskikseen (MTT: Kuru-hanke). Itselläni roskiin päätyy useimmiten homehtunut leivänkannikka, tomaattimurskatötsän jämät ja kaurakermapurkin pohjat. Yritän kuitenkin aktiivisesti jalostaa tähteistä ja raaka-ainejämistä uutta syötävää, niin myös tänä viikonloppuna.

Keitin lauantaina aamulla puuroa, jonka jämästä tein sunnuntaina puurosämpylöitä. Tein eilen myös Herkku & Koukku  -blogista nappaamaani superhyvää lehtikaali-fetasalaattia, jonka jämästä jatkoin toisen salaattiannoksen sunnuntaille. Jalostin sunnuntaina myös jo muutamana päivänä syödystä turkkilaisesta morsiuskeitosta linssipihvejä, joita riitti pakastimeenkin. Sämpylöiden ja pihvien reseptit ovat summittaisia, koska lisäsin aineksia mittaamatta kunnes taikinoiden koostumus oli sopiva.

Lämmin fetasalaatti
(Ohje Herkku ja Koukku -blogista, alunperin Pipsan keittiössä -keittokirjasta, s. 31)

3 lehtikaalin lehteä tai 3 isoa kouralista pinaattia
1 tomaatti
1 punasipuli
2 rkl oliiviöljyä
1 luomusitruunan mehu (tai 2 rkl omenaviinietikkaa)
100g fetajuustoa
3 rkl oliiveja (laitoin itse aurinkokuivattua tomaattia)

Leikkaa kaali suikaleiksi ja kuutioi tomaatti. Viipaloi punasipuli. Lämmitä paistinpannulla noin ruokalusikallinen öljyä ja paista siinä sipuleita kunnes paahtuvat kauniista ja saavat väriä. Kaada sipulit reivityn kaalin päälle. Lisää pannulle toinen lusikallinen öljyä ja sitruunamehu. Kiehauta nopeasti ja murenna feta pannulle. Anna juuston sulaa ja kuplia, ota pannu pois liedeltä. Sekoita kaikki ainekset feta-sitruunakastikkeen kanssa kulhossa ja tarjoile.

Superhyvää! Kaali maistuu mukavasti vahvemmalta verrattuna laimeisiin salaatteihin, mutta ei ole silti väkevää. Kannattaa hyödyntää lehtikaalisesonkia vielä!

Puurosämpylät
(n. 12 keskikokoista sämpylää)

4–5 dl jäähtynyttä puuroa
n. 3 dl kuumaa vettä
n. 8–10 dl dl sämpyläjauhoja
1 pss kuivahiivaa tai 1 pala tuorehiivaa
n. 2 rkl öljyä
(suolaa)

Sekoita kulhossa ensin puuro ja vesi. Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se toisessa astiassa jauhoihin ja ala sitten lisätä jauhoja puuro-vesiseokseen. Tuorehiivan voi murentaa suoraan nesteeseen ja alkaa sitten lisätä jauhoja joukkoon. Jauhoja on sopivasti, kun taikina alkaa muuttua palloksi ja irrota kulhon reunoista. Lisää seuraavaksi öljy ja vaivaa taikina. Peitä kulho ja nosta kohoamaan vedottomaan paikkaan, esim. kylmään uuniin.

Kun taikina on kohonnut puolisen tuntia, leivo siitä sämpyläpalleroita ja nosta pallerot leivinpaperille uunipellille. Kohota vielä ainakin 10 minuuttia. Itse voitelin sämpylät vielä voisulalla ja ripottelin sormisuolaa päälle. Paista sämpylöitä uunissa 225 asteessa n. 15 minuuttia.

Kolmas kerta toden sanoo, ekat onnistuneet puurosämpylät! En ole aiemmin malttanut lisätä tarpeeksi jauhoja, jolloin sämpylät ovat jääneet liian kosteiksi ja jopa niljakkaiksi.

Linssikeittopihvit

turkkilaisen morsiuskeiton jämät tai jotain muuta tuhtia linssikeittoa/-muhennosta
1–2 kananmunaa
seesaminsiemeniä
korppujauhoja
leseitä
mausteita maun mukaan

Sekoita keiton sekaan kanamunat, siemeniä, korppujauhoja, leseitä ja mausteita sen verran, että taikina tuntuu tarpeeksi paksulta (ei valu muttei tarvitse olla kovaa jöötiäkään). Annostele pihvitaikinasta köntsiä leivinpaperin päälle uunipellille ja taputtele köntsät lusikalla pihveiksi. Paista 225 asteessa vartin verran.

Pihvit maistuivat sinapin kanssa (ja kermassa muhineen ruusukaalin ja lehtikaali-fetasalaatin kanssa).  Sopisivat hyvin myös puurosämpylöiden väliin burgeripihveiksi.



Nyt tulikin mieleen, että puuronhan olisi voinut sekoittaa myös keiton joukkoon tuomaan jämäkkyyttä pihvimassaan. Kyltymätön tuoreen leivän himo ohjasi kuitenkin sämpyläpuuhiin tällä(kin) kertaa.

torstai 7. marraskuuta 2013

Helpot juustosarvet

Mitä tarjota kun vieraita tulee tunnin päästä? No juustosarvia! Itse ajattelen näitä ysäriherkkuna, kun äiti teki näitä usein kotona 90-luvulla. Juustosarvet ovat kyllä näpsiä, kun niitä on helppo varioida erilaisilla juustoilla ja täytteillä. Itse tykkään piilottaa sarviin jalapenoja, mutta pitäydyn silti usein perinteisessä pelkän juuston versiossa. Tämä resepti on alunperin Aura Liimataisen Parasta kotiruokaa -kirjasta.

16 pientä sarvea

3 ½ dl (täysjyvä)vehnäjauhoja
2 dl juustoraastetta
2 ½ tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
50 g voita
2 dl kermaviiliä (laitoin tällä kertaa vajaa kaksi desiä luonnonjugurttia)

Täyte
2–3 dl juustoraastetta
ripaus yrttisuolaa
(pilkotut jalopenot sopivat sisään myös loistavasti!)

Voiteluun kananmunaa ja pinnalle juustoraastetta

Sekoita kuivat aineet ja juustoraaste keskenään. Lisää joukkoon pehmeä voi ja sekoita tasaiseksi. Sekoita lopuksi kermaviili taikinaan.

Jaa taikina kahteen osaan. Pyörittele kumpikin osa palloksi ja kaaviloi edelleen 1/2 cm:n paksuiseksi pyöreäksi levyksi. Jaa taikinalevyt 8 sektoriin, ripottele kunkin pinnalle juustoraastetta ja yrttisuolaa, ja kierrä sarviksi.

Voitele sarvet munalla ja ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista sarvia 225 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

 Uunilämpimät juustosarvet maistuivat pitkästä aikaa! Sarvet eivät ole mitenkään kosteita, joten seuraavana päivänä ne ovat jo aika kuivakoita, jos ei uudelleenlämmitä niitä. Maistuvat tosi hyvin keiton kanssa ja tietty teen kaverina.